Pari viikkoa sitten Hopeen astelivat äiti ja alle
kouluikäinen poika. Äiti kertoi, että pojan toiveesta oltiin liikkeelle
lähdetty. Pieni mies oli tehnyt päätöksen, hän halusi lahjoittaa omia lelujaan. Isoon kassiin oli
huolella pakattu toimivia ja
hyväkuntoisia aarteita. Paristotkin oli laiteltu paikoilleen autoon,
kaikki oli valmista uudelle leikkijälle. Pieni lahjoittaja poistui paikalta
hyvillä mielin, eikä leluista luopuminen näyttänyt yhtään vaikealta.
Tällä pienellä lahjoittajalla oli kaulassaan kiiltelevä
mitali, joka oli kuulemma palkinto
aamuisesta reippaudesta lääkärikäynnillä. Todellisten urotekojen päivä siis! Ja
hän oli kyllä mitalinsa ansainnut, sillä paitsi lääkärissä tehdyt kokeet, myös
leluista luopuminen vaatii pieneltä mieheltä, jos ei vallan rohkeutta, niin ainakin
sankarillista mieltä. Olisin siis voinut mitalin antaa minäkin pienelle arjen
sankarille.
Kotona oli ehkä puhuttu siitä, miten kaikilla lapsilla ei
ole mahdollisuutta saada uusia leluja, mutta useimmilla niitä on liikaakin
niin, että joskus on vaikea keskittyä yhteenkään leluun. Ehkä lelulaatikkoon unohtuneet vähän liian
lapselliset lelut ihan vaativat päästä uusiin leikkeihin. Pieni poika oli oivaltanut,
että lelun tehtävä on leikki, ja hänen jälkeensä lelu saa ihan uuden elämän
uuden lapsen leikeissä.
Lelulaatikoita tyhjennellessä olisi kuitenkin joskus
myönnettävä, että lelunkin aika on loppunut, eikä rikkinäinen, likainen auto,
nukke tai nalle ilahduta enää ketään. Silti meille tulee valtavasti pyörättömiä
”kolaroituja” autoja ja silmättömiä
nukkeja, joita saattaa vielä vaivata pahanlaatuinen pälvikalju. Jos
värityskirja on jo täyteen väritetty ja tarrakirjan tarrat liimattu, on
myönnettävä, että se on tehtävänsä tehnyt. Reikäinen, ilmaton pallo tai sutattu
kirja on lohduton näky.
Meille lahjoitetaan surullisen paljon tavaraa, joka on lähinnä
roskaa tai todella luovan kierrättäjän askartelumateriaalia. Lastenhuoneen
romulaatikon sisältö on saatettu kipata säkkiin, säkki tuotu meille ja me
käytämme paljon aikaa selvitellessämme mitkä sekalaiset palapelin palat
kuuluvat mihinkin palapeliin ja seulomme joukosta purkkamöykyt, irtonaiset
lelujen osat, kivet ja nukkaiset karamellit. Roskatynnyri täyttyy, eikä hyllyyn
vietävää ole paljoa.
Siksi mitalimiehemme on mitalin ansainnut. Ehjät ja toimivat lelut ovat meillä harvinaisia, ja siksi sitäkin arvokkaampia. Tuntuu
ihan juhlalta, kun poimimme lahjoituskassista hyväkuntoisia leluja ja
tiedämme, että sama ilo jatkuu kun uusi leikkijä aloittaa leikin. Auto pääsee kilparadalle, nalle kainaloon ja nukke vaunuihin. Lelu kiertää
ja leikki jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti